VerkkokauppaSyö itsellesi hyvä olo
Säännöllinen syöminen auttaa voimaan hyvin
Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen syöminen tukevat jaksamista sekä luovat päivärytmiä. Oikeanlaisella ravitsemuksella on vaikutusta myös sairauksien ennaltaehkäisyyn. Lounas- ja kahvitauko antavat hengähdyshetken ja siitä voi saada myös mielen iloa.
Tärkeää on löytää itselle sopivin ruokavalio ja syömistottumukset. Apuna tarkastelussa voi käyttää ruokapäiväkirjaa ja hyödyntää valtakunnallisia suosituksia. Löydät suositukset ja esimerkkiruokavalioita kootusti Ruokaviraston Terveyttä edistävä ruokavalio -sivustolta.
Pidetään syöminen ilon puolella
Terveyttä edistävän syömisen ei tarvitse olla vaikeaa. Kaikenlaiset ruoat kuuluvat ruokavalioon, kyse on enemmän määristä ja kokonaisuudesta. "Pizzaperjantaista" on turha tuntea syyllisyyttä. Se on kiva yhteinen hetki, jolloin saadaan vatsa täyteen ja energiaa, että jaksaa touhuta illan.
Tietoa ja tukea
Painonhallintatalo on virtuaalinen palvelu ravitsemuksen ja painonhallinnan tueksi. Talo tarjoaa tietoa ravitsemuksesta ja keinoja painonhallintaan.
Tutustu Painonhallintataloon.
Omaolon Terveyttä edistävä ravinto -valmennus tarjoaa käytännön työkaluja terveelliseen syömiseen. Valmennus vaatii vahvan tunnistautumisen.
Tutustu Omaolon valmennukseen.
Terveellinen ravitsemus on kokonaisuus, jossa ratkaisevat jokapäiväiset valinnat.
Tutustu THL:n sivuihin.
Sydänliiton ruoka & ravitsemus infoa.
Kotimaisia kasviksia kannattaa suosia, sillä niistä tulee hyvä olo.
Ideoita kasvisten käyttöön.
Sydänmerkki-tuoteet ja reseptit
Tunnista ruokaan liittyvät tunteet ja merkitykset.
Tutustu Mieli ry -sivustoon.
Jos syöminen on hallitsematonta, tutustu
ahminnan omahoito-ohjelmaan.
Martat toimivat hyvän arjen edistämiseksi antaen mm. kotitalousneuvontaa.
Tutustu Marttojen toimintaan.
Entisaikaan
Kansanomaiset ruuat poikkesivat maamme eri alueilla toisistaan. Karjalassa oli ruokien lajirunsaus suurinta. Savolaisiin ruokiin kuului ennen muuta kalakukko. Hämeessä tuotiin joulupöytään erilaisia hapanimelälimppuja sekä imellettyä perunalaatikkoa. Talkkunaa syötiin piimään sekoitettuna. Satakunnassa klimppisoppa maistui kutunjuuston kanssa sekä Pohjanmaalla paistettiin tulenloisteessa leipäjuustoa ja lasten herkuksi kropsua eli paksua pannukakkua.
Katovuosina tarveaineita ei riittänyt edes arkiruokaan. Pettua valmistettiin oksattoman petäjän nilakerroksesta. Luonnosta kerättiin syötäväksi mm. vehkanjuurta, kaislanydintä, suolaheinää, jäkälää, myös ruumenet, oljet ja jyvien kuoret kelpasivat. Tällaisina vaikeina aikoina kysyttiin totista sitkeyttä ja elämänuskoa. Ei ole ihme, että vanha kansa kunnioitti leipää! (Liisa Merenkylä; Tapoja, taikoja, tarinoita).
Ruokaan liittyviä sananparsia:
Ruuassa on työn alku.
Syöden pienet vaivat paranevat.
Hosuu ja häärää kuin sopan keittäjä.
Syödään murua murkinaksi, hapanlohkoa lounahaksi.
Leivästä syönti aletaan.
Leipää on murusetkin.
Puuro miehen pystyssä pitää, velli kaataa veräjälle.
Kun silakka on pöydässä, niin nälkä on kaukana.
Syödä pitää, ettei laihdu, työtä tehdä, ettei köyhdy!