Kulttuuriparantola

Historiaa 
 
Alun perin keuhkotautiparantolana toiminut rakennus valmistui vuonna 1909. Arkkitehtina toimi Lars Sonck. Talon rakennutti Maanviljelysneuvos Alexander Aminoff. Heti rakennuksen valmistuttua hän lahjoitti keuhkotautiparantolan Ruoveden kunnalle. 

Ruoveden parantola oli Suomen ensimmäinen kunnallinen keuhkotautien hoitolaitos. 12-paikkainen parantola vihittiin käyttöön 27.12.1909. Keuhkotautiparantolana rakennus toimi vuoteen 1963 asti.   
 
Arkkitehtuuri 
 
Arkkitehti Lars Sonckia (1870-1956) pidetään kansallisromanttisen kauden yhtenä merkittävimpänä arkkitehtina. 1900-luvun alkuvuosina Sonckin suunnittelemat rakennukset saivat runsaasti jugendtyylin vaikutteita. Parantolassa tyyliä voi havaita jyhkeäksi rakennetussa perustuksessa sekä moniruutuisissa ikkunoissa. 

Laajennustarve rakennukselle todettiin jo muutama vuosi valmistumisen jälkeen. Parantolaa laajennettiin vuosien aikana kahdella lisärakennuksella. Hoitopaikkojen määrä nousi näiden myötä 22:een. Vuonna 1977 kunta saneerasi parantolarakennuksen perusteellisesti ja sinne sijoitettiin Ruoveden päiväkoti. 
 
2020-luku 
 
Päiväkodin siirtyessä uuteen rakennukseen vuonna 2021 jäi parantola hetkeksi tyhjilleen. Myöhemmin samana vuonna rakennuksen Honkalan puoleiseen päätyyn siirtyi Kotipalvelu. Kulttuuriparantola avasi ovensa rakennuksen harjun puoleisessa päässä 15.6.2023.  

Kulttuuriparantolasta haluttiin luoda tila, jossa tarjotaan kuntalaisille kulttuurista hyvinvointia. Tiloissa järjestetään taidetapahtumia sekä erilaisia työpajoja. Toiminnan aloitus on saanut rahoitusta Taiteen edistämiskeskukselta (Taike), erityisavustusta harvaan-asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan (HAMA-rahoitus).

Kulttuuriparantolan taidenäyttelyt