Runebergin lähde

Runebergin lähde ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä lähivirkistysalue Ruoveden kunnassa. Lähde on nimetty kansallisrunoilija J.L. Runebergin mukaan: hän toimi vuosina 1825–1826 kotiopettajana Ruovedellä Ritoniemen kartanossa kapteeni af Enehjelmin perheessä. Siihen aikaan lähde oli säätyläisten kesäisen seuraelämän keskuspaikka ja Runebergin tiedetään mielellään viettäneen lähteellä aikaa. Voi kuitenkin olla, että juuri tämän lähteen reunalla hän ei ole runoillut kuuluisaa Lähteellä-runoaan, sillä nykyään Runebergin lähteenä tunnettu lähde on paljastunut järven alta vasta Ruoveden pinnankorkeuteen vaikuttaneiden muutosten (Muroleenkosken perkaus vuosina 1823–1828 ja Kautunvuolteen perkaus v.1863–1864) jälkeen. Onkin arveltu, että Runeberg itse on aikanaan oleskellut Kirstan runnilla, Kirstan torpan kaivona käytetyllä lähteellä, joka sijaitsi ylempänä nykyistä lähdettä. Joka tapauksessa Runebergin lähde on merkittävä nähtävyys voimakkaan pohjavesipurkauman ja kauniin ympäröivän luonnontilaisen alueen takia.

Lähteen ympäristö on luonnonsuojelualuetta

Runebergin lähteen alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1977 Hämeen lääninhallituksen päätöksellä. Rauhoitussäännösten mukaan alueella on kaikenlainen maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön vahingoittaminen sekä rakentaminen ja muu luontoa ja maisemakuvaa muuttava toiminta kielletty. Ely-keskuksen luvalla saa rauhoitusmääräyksistä poiketa, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon kannalta perusteltua. Lähteellä on tehty lähdelajien selvittämiseksi luontoselvitykset vuosina 2012 ja 2018. Tehtyjen luontoselvitysten mukaan lähteellä on monipuolinen, mutta varsin tavanomainen lähdekasvillisuus ja pohjaeläinlajisto. Ruoveden kunta omistaa luonnonsuojelualueen kokonaisuudessaan.

Lähteen kunnostussuunnitelma

Runebergin lähteen kunto on ollut esillä usean vuoden ajan. Lähteen vedenlaatu on aika ajoin ollut juomavedeksi kelpaamatonta, ja siinä on esiintynyt muun muassa enterokokkeja ja koliformisia bakteereja. Lähde on myös kärsinyt voimakkaasta rihmamaisten levien kasvusta. Levää esiintyy lähinnä niissä kohdissa, joissa virtaama on hidasta. Levät muodostavat toisinaan isoja lauttoja lähdealtaaseen ja aiheuttavat etenkin esteettistä haittaa. Lähteen kunnostamiseksi on valmistunut keväällä 2019 kunnostussuunnitelma, jonka tarkoituksena on luonnonmukaistaa lähdeympäristöä sekä parantaa lähdealtaan vedenlaatua ja kohteen matkailullista arvoa. Kunnostussuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä tärkein on lähdealtaassa olevan, nykyään huonossa kunnossa olevan pohjapadon purkaminen. Lähteen vesitilavuuden pieneneminen lisää veden vaihtuvuutta, mikä todennäköisesti parantaa altaan vedenlaatua. Pato on nostanut lähdealtaan vedenpintaa ja veden vaihtuminen on hidastunut. Muita esitettyjä toimenpiteitä ovat murskepinta-alan pienentäminen ja polun kallistaminen niin, että siihen satavat pintavedet laskevat poispäin lähteestä sekä lähteen puukehikoiden poistaminen ja suoja-alueen jättäminen lähteen ja polun väliin. Myöhemmin toteutettavia toimenpiteitä ovat opaskyltin rakentaminen ja tarvittaessa sillan uusiminen. Kunnostussuunnitelmaan perustuen on haettu Pirkanmaan Ely-keskuksesta poikkeamista rauhoitusmääräyksistä. Toimenpiteet toteutetaan vuoden 2021 aikana.

Lähteen kunnostussuunnitelma (19.6.2019, Aallokas Oy) on luettavissa täältä.

Lähteellä tehdyn luontoselvityksen raportti (12.3.2019, Ilmonen, Jari) on luettavissa täältä.