A

Kirjastotoiminnan historiaa Ruovedellä 1863 - 2013

1863

Pitäjänkokouksessa valittiin "työryhmä" perustamaan kirjastoa. Kirjasto perustettiin lahjoitusten turvin, rahaa kerättiin myös kinkereillä. Kirjasto alkoi toimia kirkon sakastissa. Kirjastossa oli 240 kirjaa.

1873

Kirjastoa käsiteltiin ensi kertaa kuntakokouksessa 15.joulukuuta. Valittiin ensimmäinen vakituinen hoitaja Heikki Hauska 20 markan vuosipalkalla.

1874    

Perustettiin ensimmäinen kyläkirjasto Visuvedelle.

1879

Kirjastosta tuli kokonaan kunnallinen, kun sen johtoelimeksi valittiin erityinen johtokunta. Myös kirjaston säännöt uudistettiin.

1900

Kuntakokous päätti ottaa myös kaikki kyläkirjastot hallintaansa; vuosisadan loppuun mennessä oli perustettu yhteensä 10 kyläkirjastoa. Kantakirjasto toimi puukoululla. Tehtiin monia uudistuksia, mm. vanhentunutta kirjakokoelmaa alettiin uudistaa.

1916

Kirjastolaitokselle hyväksyttiin uusi ohjesääntö, ja kirjasto siirrettiin kunnantalolle. Säännöissä määriteltiin tarkasti johtokunnan ja kantakirjastonhoitajan tehtävät sekä piirikirjastot ja koulujen oppilaskirjastot.

1919

Kirjastonhoitajaksi valittiin opettaja E. I. Piirto. Kirjasto järjestettiin ajanmukaiseen kuntoon.

1931

Kirjastonhoitajaksi tuli kirjakauppias Tuomas Vinha ja hänen jälkeensä vuonna 1933 toimittaja Niilo Kujanen, joka pani alulle useita merkittäviä uudistuksia.

1934

Valtuusto hyväksyi kirjastolle uudistusohjelman. Seuraavana vuonna kantakirjastolle vuokrattiin Säästöpankilta hyvät tilat: kalusteita uudistettiin, käsikirjasto ja lukusali "perustettiin".

1938

Kirjasto siirtyi Kaukolan taloon ja sieltä vuonna 1947 Iltamäkeen ahtaisiin tiloihin. Kirjastonhoitajana oli Helmi Lindberg ja hänen jälkeensä vuodesta 1958 vuoteen 1971 Sirkka Koskenala.

1962

Uusi kirjastolaki aloitti uuden aikakauden yleisten kirjastojen historiassa. Toimensa aloitti kirjastolautakunta, jolle siirtyi myös piirikirjastojen hallinto.

1964

Kirjastolle saatiin hyvät tilat Honkamäestä, jossa toimittiin vuoteen 1975 saakka. Vuosina 1971–1975 sivutoimisena kirjastonhoitajana toimi Eeva Tuulasvaara.

1975

Avattiin uusi kirjastotalo, otettiin käyttöön ensimmäinen kirjastoauto ja perustettiin uusia virkoja. Samalla lakkautettiin kylien kirjastot lukuun ottamatta Visuveden sivukirjastoa. Uudet tilat ja resurssit näkyivät käyttöluvuissa, jotka nousivat räjähdysmäisesti. Päätoimisina kirjastonhoitajina ovat toimineet Eeva Leppäsyrjä (1975–1981), Riitta Ripatti (1982–1988) ja Outi Ylinen vuodesta 1988.  Uusi kirjastoauto Vipunen hankittiin 1986. Virkailija-kuljettajana toimi Matti Seppänen.

1992

Visuveden lainausasema lakkautettiin. Uusi kirjastolainsäädäntö tuli voimaan ja mahdollisti lautakunnasta luopumisen. Kirjasto siirtyi vapaa-ajanlautakunnan alaisuuteen.

1994

Otettiin käyttöön atk-lainaus, ja vuonna 1997 saatiin asiakaskäyttöön ensimmäinen verkkoyhteyksin varustettu mikrotietokone.

1998

Avattiin käyttöön Kurun, Ruoveden ja Virtain yhteinen verkkokirjasto.

1999

Voimaan tuli uusi kirjastolainsäädäntö, jossa kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen määriteltiin kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi. Laissa säädettiin myös arvioinnista.

2000

Aloitettiin kirjastotalon peruskorjaus työ- ja varastotiloista. Uudet työtilat saatiin kirjastorakennuksen entisistä talonmiehen tiloista. Seuraavana vuonna remontti eteni asiakastiloihin ja samalla vanha työtila yhdistettiin asiakastiloihin, jolloin käyttöön saatiin myös pieni ryhmätyötila ja tutkijainhuone. Talon alkuperäisen kalustuksen uusimista jatkettiin vuoteen 2003 saakka.

2004

Otettiin käyttöön uusi ATP Origo -kirjastojärjestelmä ja Web-Origo-verkkokirjasto ja siirryttiin yhteisjärjestelmään Virtain kaupunginkirjaston kanssa. Hankittiin uusi kirjastoauto yhdessä Virtain kirjaston kanssa: uusi auto lähti reitilleen elokuussa.

2007

Yhteistyötä Virtain kirjaston kanssa kehitettiin edelleen: yhteiset käyttösäännöt tulivat voimaan.

2009

Kirjastojärjestelmän muuttumisesta ja kirjastoyhteistyön tulevaisuudesta tehty selvitystyö saatiin päätökseen. Ohjelmiston uusimisesta ja Pirkanmaan kirjastojen PIKI-yhteisjärjestelmään liittymisestä päätettiin vapaa-ajanlautakunnassa. Uutena kirjastovirkailija-kuljettajana aloitti Taina Nieminen Matti Seppäsen jäädessä eläkkeelle.

2010

Alettiin valmistautua PIKI-järjestelmään liittymiseksi. Pääkirjastoon asennettiin langaton wlan-verkko. Luovuttiin erillisestä käsikirjastosta ja kehitettiin aineistokokoelman sijoittelua.

2011

Kirjastokäyntejä asukasta kohti oli, verkkokäynnit mukaan laskien miltei 13 ja lainoja 17,7. Kirjaston kokoelmissa oli 53 758 kirja. Uuusia kirjoja hankittiin 2026 ja vanhoja poistettiin 3097 kappaletta. Kirjastojärjestelmän muutoksia valmisteltiin tiiviisti koko vuoden.

2012

Tammikuussa otettiin käyttöön Aurora-kirjastojärjestelmä ja Arena-verkkokirjasto. Samalla liityttiin PIKI-yhteisjärjestelmään. Muutoksen jälkeen samalla kirjastokortilla voi lainata kaikissa Pirkanmaan kunnan- ja kaupunginkirjastoissa.

2013

Kirjastotoiminta Ruovedellä täytti 150 vuotta.